Vietettiin eilen rakkaan ystäväni synttäreitä, ja ajattelin sitten viedä hänelle yllätykseks väritetyn version tästä jäähukkasesta. Aika himmeästi väritetty kun halusin pitää sellaisen lumisen fiiliksen ja paperin jäävän “hengittämään” värin alta , mutta vastaanottaja tuntui tykkäävän kovasti. Nuo lumihiutaleet eivät kauhian hyvin erotu, kun en halunnut tehdä niiden ääriviivoista liian voimakkaita vaan hennosti vapaalla kädellä piirtelin ne väritettyyn kuvaan. Miusta ne on aika sievät :)

Nyt vielä veljentytölle lyijykynäversio ja sit ois finito tämä rojekti.

Sellanen susihukkanen siitä sit tuli :) Linetin ton tällä kertaa ihan käsivaralla tusseilla (ja sen kyllä huomaa..), mut toi kyl suorastaan kirkuu photarilla linetystä. Väriä pintaan tiedä en millon tulee, vai tuleeko laisinkaan kun harmittas pilata kuva värittämisellä kun en kuitenkaan jäätä osais kuvata oikeella lailla. Kenties pientä sävytystä joskus tulevaisuudessa, ehkä. Miusta siitä tuli aika mainio, pääkin näyttää hieman massiivisemmalta nyt sekä tassut. Nyt vaan jännittämään et kelpaako se veljentytölle.

Lisäsin sit omaksi ilokseni pieniä elementtihärpäkkeitä noihin, joten siksi ne näyttää hieman oudoilta heh! Lähinnä noi siis oli vaan luonnosteluita hieman siit asennosta et minkälainen ois hyvä, ei kyl hirveesti toi ykkönen ja kolmonen asennoltaan eroo toisistaan.. Päät ja tassut näyttää hieman hötöiltä vielä, samoin kuin anatomia yleisestikin mut sallittakoon se luonnoksille :D Hieman noi kyl enemmän koirilta näyttää pitäs varmaa pää tehdä hieman massiivisemmaksi ja jalat ehkä lyhyimmiksi ja paksummiksi. Koiramaisuus johtuu kyl ihan siit, et kahtelin koirien asennoista mallia kun tosiaan ei ole noita elukoita aiemmin tullu piirrettyä. Sen takia näkyy ruudukkoakin hieman kun piti vähän käyttää apuna asennon hahmottamiseen sitä.

Veljentyttö tosin halusi että sudet olisivat tribaalityylillä et sekin on sit jotain mitä ennen en ole tehnyt , mut jos saa ton asennon ensin reilaan ni täyttelee sit tribaaleilla sisällön. Itse en kyl ihan hirmusti pidä tribaalihärdelleistä mut pyyntö mikä pyyntö. :)

Ps. Arvatkaas minkä noista kolmesta sudesta tein vikana heh!

MUOKS.

Että semmosta ;) Minähän en ikinä innostu tekemään ylipitkiä hiuksia.. tai häntiä.. *damdidamdam*

Tuota ylemmässä kuvassa olevia, ihanan eksoottisesti värittyneitä (Afrikka..?) kissakortteja oli useampiakin, jossa tuollainen samanlainen veikeä kisu seikkaili. Aivan valloittavia! Oli vaikeuksia valkata kyllä vain kaksi sieltä, norsu kortti on samaa sarjaa liekkö sekin seikkailee useammassakin kortissa tiedä en, sillä norsukortti oli viimeinen. Alemman kuvan kaksi vasemmalla olevaa, Maasion vesiväri korttejakin oli useampia, paljon kuvia joissa kuvattiin vanhoja kunnon hommia kuten tukinuittoa ja heinäniittoa, talvimaisemiakin oli paljon. Hieman creepihtävä lapsinukkewhatevaperhepotretti oli kanssa jotenkin.. puhutteleva et piti ostaa mukaan. Muitakin samantyylisiä oli paljon.

Seuraavan kerran täytyy kyllä mennä ihan asiakseen sinne, eikä vain “eiku mä tulin vaan vilasee” mentaliteetillä, ja varata ainakin parikymppiä (eikä lasketa siellä mummonmarkkoja tulee päänsärky ja korttikrapula) mukaan ja muutenkin pitää kyllä ehdottomasti alkaa ostaa kaikki kortit tuolta täst’edes, etenkin kun omistaja lupasi tilata ihania Rudolf Koivun kortteja valikoimaan myös <3 Onneksi liike on 3 km pässä, niin ei välttämättä joka päivä sinne kehtoo mennä.

Nomut joo, tosiaan, eikä se hurahtamisen vain tuota ollut ehei. Laskin et kuukauden aikana olen ainakin 50 korttia ostanut, ja yhteensä miulla on ehkä 100 korttia rasiassa lähetystä odottamassa. *viatonta viheltyä* Mut en vaan voi vastustaa kiusausta vilasta kaupassa aina korttitelineitä läpi! On miulla toki casuaalimpejakin kortteja, yleensä tulee pari-kolme ns. turistikorttia ostettua kun olen jossain, koska jotkut mielellään niitä haluavat, ja toki pitää vilasta aina porukoilla ollessa porukoiden korttivarasto läpi. kjehkjeh. Et onhan noita kertynyt, ja ihan kuin ei olisi tarpeeksi niin olen hairahtunut myös POSTIMERKKEIHIN. Enää ei kelpaa mikä tahansa lumpeenkukka vaan mielelläni ostan erilaisia ja erikoisia, sääli vain että 2 lk. postimerkit on niin paljon viehkeimpiä kuin useat 1 lk. Noh korvasin tämän puutteen ostamalla 2 lk. postimekkejä sekä niihin 0,05 tai 0,20 “lisämerkit” että voin Euroopan maihin niillä komboilla lähettää. Tosin on tässä tulossa keväällä aivan uskomattoman upeita 1 lk. postimekkejäkin myyntiin kun vilkaisin postissa ollessa tulevien julkaisujen postimerkkilehtistä.

Tätä postimerkkiarkkia en kyllä raaski rikkoa ja lähettää merkkejä eteenpäin:

Onneks sentään noin upeaa postimerkkiarkkia ei ole keväällä tulossa, niin postimerkitkin ehkä raaskii laittaa kiertoo. On miulla kyl muutamia postikorttejakin, joita olis sääli eteenpäin laittaa mut ehkä löydän niille rakastavan kodin :D

Oli silloin jo asenne kohdalla piirustuksissa xD Harmi vaan ettei vuosilukua ole mutta veikaisin joskus mmm 6-7 ikäisenä. Lahjakas jo lapsesta lähtien BUAHAHAAA. Sit loppuun viel tälläinen talvinen fiilistelykuva joka tuli napattua kun ystäväni Anski oli vierailemassa ja käytiin hieman kuvailemassa. Hirveän kylmä ei ollut, mutta aivan järjettömästi tollasta hiipivän uhkaavaa sumua.

Uskokaa tai älkää, mut kuva on rannalta ja rantaviiva alkoi ihan ton oikeella olevan kaislasuikaleen takaa, mut mitään rajaa saatikka vastarantaa ei erottanut sitten millään!

Lisää kuvia reissulta sitkun olen kotikoneella ja photarin ääressä, on kerrassaan tuskaista säätää kuvia online editorilla kun porukoiden koneella ei ole mitään Paintia upeampaa.

Joten ajattelin sit tietty, et jos on sarjakuva niin täytyy olla stoori siihen, joten kirjottelin tollasen piänen raakilestoorin parista ekasta sivust jotka sit joskus, kun jaksan, tekisin sarjakuvaksi. En oikee tienny miten saisin sen älykkäästi tänne, kun sivuille ei voi ilm. tehdä alakategoriaa sivuista. BUU. Et ois ollu sellanen stoorit sivu tms. jossa ois sit.. ollu linkeissä ne stoorit. Mutjoo. Pitää varmaa kehittää joku kotisivutila jostain jonne sit siirrän stoorit ja linkitän ne sit sivulle. INTRESANTTIA.

Nojoo, koska noita on nyt vaan yks täl hetkellä, ni rimpsautan sen tähän artikkeliks. Funtsii sit jos uskallan julkasta enemmän kirjotuksia et tekisinkö niille sit uuden blogin kokonaan tms. Täl hetkellä se stoori löytyy tosta tän artikkelin alapuolelta jos joku nyt jaksaa sen lukee. Maailmasta nyt ei paljoa ole kerrottavaa, vanha tuttu stoori: tulevaisuus on perseellään, valtiovallat on kumottu ja sotapoliisi valvoo yhden suuren “valtion” nimessä kaikkea, ja kaikki mahdollinen on kielletty eli aika diktatuurisessa visiossa mennään. Kyseinen henkilö kuuluu ns. vapaustaistelijoihin jotka suunnittelee ihmsten vapauttamista näennäisen “turvallisuuden” alta. Eli valtio on paha, anarkistit hyviä ;D

Devishasta sen verran et päätin hänen olevan Haitilainen (siitä johtuen hieman ranskalaiselta kuulostava sukunimi) mutta joutunut pakenemaan nuorena Jamaicalle siinä vaiheessa kun sotapoliisit tappoivat hänen perheensä. Dramaattista :D

- Arthur-

Eletään vuotta 3065, monien mielestä ihmiskunnan viimeisiä vuosia. Ennustukset kertovat, että vuonna 4000 viimeinenkin ihmisrodun jäsen on kuollut ja elämän kiertokulku alkaa uudestaan. Joidenkin mielestä se tarkoittaa sitä, että maapallo tuhoaa viimein itsensä, jotkut taas väittävät että ihmiset korvaa mekaaniset ”paremmat ihmiset”. Niin tai näin, sodista ja luonnonkatastrofeista selvinneet, anarkian ja sotilasvallan alla ihmiset taistelevat oikeudestaan elää, olipa loppu mikä tahansa.

”Nisha, nisha? Oletko siellä?” Särisevä ääni suhisi.

”Shh!”, hiljainen ääni suhahti nopeasti, ja joku vetäytyi nopeasti parin kapean kujan väliin pimentoon.

”Pitäkää silmät tarkkoina ja kädet vakaina miehet!”  Kumeat, tukahtuneen kuuloiset äänet kajahtelivat pitkin murtuneita seiniä ja hetkeksi illan pimentäviä katuja valaisi punertavat infrapunavalaisimet. Metallisen kolkot kengänkannat kopisivat rytmikkäästi vasten murtunutta kadun pintaa matalan koneellisen huminan säestyksessä.

”Nisha, vastaa!” Särisevä ääni jatkoi itsepäisesti.

”SHH!!”, ääni kuiskasi hieman kovempaa ja käsi poimi mustan korvanapin ja puristi sen tiukasti nyrkkiin. Viileän rauhoittava pistoolin kylki painautui vasten poskea ja varmistin naksahti hiljaisesti.

”Kuulitteko jotain?” Metallinen kopina vaimeni. Ohuet valon säikeet haravoivat pitkin mustuneita ja lohkeilleita seiniä etsien levottomuuden aiheuttajaa, liukuen tuskastuttavan hitaasti ohitse kapean kujan.

”Sir, taisin nähdä tuolla jotain.” Ääni sanoi epäröiden ja radiopuhelin naksahti suhisemaan. ”Saanko varmistuksen koordinaateille 1,45 ja -6,8” Punertava valo palasi takaisin pienen kujan suuhun, haravoiden tarkasti kaatuneita ja ruostuneita roskiksia. Muutama rotta vingahti säikähtäneenä ja säntäsi tiehensä.

”1,45;-6,8 varmistettu, ei asutusta.” rätisevä ääni kuului ja naksahdus kertoi viestin loppuneen. ”Sir?”

”Lähetä botti, turha ottaa riskiä.” Puhuteltu vastasi hetken hiljaisuuden jälkeen, ja valot siirtyivät pois kujan suulta antaen tilaa pesunvadin kokoiselle soikion muotoiselle esineelle, josta lähinnä tuli mieleen lentävä lautanen. Botti lähti hiljaisesti huristen etenemään pitkin kujaa, kaikuluotaimen äänisignaalin säestäessä säännöllisin väliajoin etenemistä.

Kujalla piileskelijä kyykistyi varoen alemmaksi nojatakseen selkäänsä lemuavan roskalaatikon kylmään kylkeen, yrittäen estää vastemielisyyden värähdyksen tuntiessaan ihonsa koskettavan jotain tahmeaa. Pistoolin viileä piippu siirtyi lepäämään vasten otsaa, ja käsi puristui kahvan ympärille tiukemmin.

”Äh ei siellä mitään ole.”, hieman pitkästyneen kuuloinen ääni sanoi, ja lisäsi sitten nopeasti ”Sir!”

Samassa botti pysähtyi ja ehti päästää nopean piipityksen, ennen kuin luoti lävisti vaimean kirskahduksen saatteessa botin kotelon joka piirilevyä suojasi. Tuskainen älähdys kuului partioivan joukon seasta botin tuhoutuvan virtapiirin lähettäessä sähköiskun isäntäänsä.

Kujalla piileskelijä säntäsi nopeasti pystyyn roskiksen takaa ja livahti syvemmälle varjoihin vilkaisematta kujan suulla parveileviin sotapoliiseihin.

”Karkulainen!” Miesääni huudahti kättään heilauttaen, ja metalliset kengänkannat kalahtivat joukkion siirtyessä asemiin. ”Sektori koordinaateilla 1,45;-6,8; karkulainen havaittu.” Radiopuhelin naksahti suhisten.

”Sir, käskynne? Hän pääsee pakoon.”

”Koordinaatit 1,45;-6,8. Karkulainen, mikäli mahdollista otettava kiinni hengissä.”

”Kuulitte keskuksen, hänet halutaan hengissä.” Komentaja toisti hieman ihmetellen. ”Toimeksi!”

”Kyllä, Sir! Antakaa valoa.” Käskystä pari leijailevaa bottia nosti kantensa ja suuret valonheittimet alkoivat haravoida kujan varjoja, tavoittaen piankin umpikujaan joutuneen pakolaisen.

”Olet pidätetty valtiovallan nimessä!” Kapteeni huudahti ja viittasi mukaansa pari kevlar liiveihin sonnustautunutta miestään, joiden päässä oli yönäöllä varustetut kommandopipot. ”Pudota aseesi ja käänny hitaasti ympäri, vastarintaan vastataan tulella.”

Jotain putosi pakoilijan käsistä vaimeasti kolahtaen maahan, ja tämä kääntyi hitaasti silmät pakokauhusta levinneenä kohtaamaan asevoimat. Levoton liikehdintä alkoi velloa takan odottavien joukossa.

”Sir..” Toinen kapteenin mukana tulleista kuiskasi hiljaa, ”halusiko Keskus todella hänet kuulusteluihin?”

”Hmmmm.” Kapteeni vastasi, ja astui lähemmäksi pakoilijaa joka oli vaipunut polvilleen ja mumisi itkien jotain. ”Sinä siellä. Tiedätkö että klo. 21.00 jälkeen on ulkonaliikkumiskielto?”

”Mmmm-mmmm, en tiiä mitään. En koskaan tiiä mitään. Perunat olivat liian pitkään, sanoin että oli. Pe-pe-pe.. en ottanut niitä. Ne olivat raakoja. M-m-m-minä niin sanoin. Eieiei!” Resuisesti pukeutunut mies voihki takkuisen ja likaisen partansa alta. Kellertävä vaahto norui hiljalleen miehen arpisesta suupielestä.

”Kuuletko sinä minua mies, vastaa!” Kapteeni potkaisi kerjäläistä kylkeen saaden tämän ulahtamaan kuin koira.

”Sir.. luulen että on hullu.” Toinen rivisotilaista sanoi heilauttaen mädän ja lian hajua pois joka kerjäläisestä uhosi.

”En ollu minä, en ollu minä!!” Mies ulisi kierien maassa hiuksiaan repien.

”Tämä ei ollut se joka botin tuhosi” Kapteeni lausahti ärsyyntyneenä ja potkaisi miehen irti jalastaan, antaen merkin boteille sammuttaa valonsa. ”Hän pääsi pakoon, jotenkin.”

”Sir, entä hän?”

”Mies rikkoi ulkonaliikkumiskieltoa.” Kapteeni kohautti harteitaan vilkaisten kerjäläistä joka istui kujan nurkassa nauraen itsekseen. ”Tapa hänet.”

”Entä Keskus, Sir?”

”He eivät tee mitään tautisella puolihullulla.” Kapteeni vastasi siirtyen katselemaan mietteissään kohti korkeuksiin kohoavia seiniä. ”Miten ihmeessä hän saattoi päästä pakoon?”, hän mumisi itsekseen kerjäläisen kirkaisten kerran hänen alaisensa toteuttaessa kapteeninsa käskyä. Seinän ikkunat tuijottivat tyhjinä ja raadeltuina rappioituneelle kujalle. Ne olivat kuitenkin niin korkealla, ettei ihminen voinut niihin ylettää.

”Sir, vetäydymmekö ja jatkammeko kierrosta?”

”Kyllä, hän tuskin on täällä enää.”, mies vastasi ja noukki maasta jotain, se oli vaimeasti rätisevä korvakuuloke. Ärtyneenä kapteeni rutisti kätensä mikrofonin ympärille ja antoi miehilleen merkin kääntyä ympäri.  Pian rytmikkäästi kopisevat askeleet vaimenivat kuulumattomiin ja kuja oli jälleen pimeä ja hiljainen.

- Teen ne himskatin pohjavärit eri LAYEREILLE!!

Oli ehkä amatöörimäisin virhe ikinä tehä pohjavärit samalle tasolle, kun piti sit kaikki väritykset tehdä samalle flatscopylle ja kun photarissa voi vaan tietyn verran tehdä undoja.. Nojoo, ens kerralla sit eri layereille pohjavärit ni helpottanee hommaa huomattavasti. Mut tuli kyl aika pirun hienot silmät eikö?! Ihokin onnistui lopulta vaikka hajosin yhden kokonaisen päivän siihen kun en saanu brushia tarpeeksi pehmeäksi ja oikeen sävyiseksi. Sit kun meni hermot niin kokeilin gradient-väritystä ja johan alko homma pelittää.

Hiukset nyt on vähä mitä on.. pitää kokeilla gradienttia niihin kanssa seuraavan kerran. Eikä sit oikeen lopulta enää jaksanu niiden kanssa touhuta kun koko ajan meni vaan sotkusempaan suuntaan. Pitää varmaan yrittää tota pohjaa vähän suuremmalla smudgella ja blurilla ettei näytä noin kömpelöltä.

Huulissa kävi joku tosi jännä juttu enkä saanut niihin enää mitään tehtyä millään layerillä O_o Heh, tuli kyl tädistä aika tuiman näköinen ja hieman vanhempikin kuin pohjaväri-versiossa. En sit tehnyt muuta kuin tuota päätä kun ajattelin et kokeilen nyt ihan ekana saaha noi pääkohdat kondikseen, eli piirteet, silmät, huulet, ihon ja hiukset ja siirtyä vasta sitten kankaan värittämiseen. Mut toisaalta, eiks tollanen vähän yksinkertaisempi väritys sovikin sarjakuvatyylisiin kuviin? Heh onnistuinpas muuten ekaa kertaa ikinä varjostaa nenän silleen, et se ei näytä epämuotoselta tai liian leveältä.

Viel lähikuva noista silmistä, koska miusta ne oikeesti on aivan mielettömän kivan näköiset, tuli kauhee himo tehdä lisääää silmiä eri värikombinaatioilla.

Jos jaksaisin ja osaisin, ni saattasin jopa tehä blogiin jonku bannerikuvan tonne ylös näistä, et vaikka vaan silmät mustalla pohjalla tms. Mut ei jaksa opetella. Ps. Vapaaehtoinen avittaja ois kiva siinä asiassa ;) Kuva hieman pikselöitynyt kun se on suurennos. *viheltelyä*

Mut ai että tykkään tosta silmien väristä, just ton sävysiä amber silmiä halusinkin hahmolle, ja noi pari muuta väriä tuo kivasti eloa silmiin mut kuitenkin silleen, et pääväri pysyy tona meripihkana.

Pienennys söi hieman yksityiskohtia omasta mielestäni, alkup. kuvan koko oli 3 000  x 2 000, mut ei ihan niin isona kehannu tunkea :D Alottelin hieman tuota väritystäkin, tosin vasta pohjavärit, kattoo jos jossain vaiheessa koittas värittää ihan kunnollakin eli lisätä valot ja varjot. Oli kyl aika hauskaa toi värittäminen, melkee yhtä hauskaa kuin toi tussaus. Ja siinä kun puuhastelin kuvan kanssa, niin mieleen tuli nimi Devisha Dior joten hahmo sai siitä sitten nimensä. Pientä tausta tarinaakin aloin miettimä, melko karkeaa runkoa jollekin sarjakuvan tapaiselle, mutta hahmo olisi haitilainen. Tosin tää kuva, kun tosiaan se veli halus sen Jamaican lipun,  hieman poikkeaa sinänsä tarinasta.

Hah huomasimpas muuten et puuttuu tosta lipun toisesta päästä toi ripustusnarunpää. xD Varmaan kyl alan ihan kunnolla funtsii värittämistä kun innostuin tekee photariini muutaman väripaletin mm. ihonväreistä, silmien ja hiusten väreistä, et seuraavan kerran kun tarttii ni voi suoraan noukkia sopivan sävyn valmiista paletista.

Kylhän toi vaatii vielä toi tussaus harjottelua, mut nyt uskalsin jopa ton paidan mustan värin vedellä luonnoksen päälle, hiuksiinkin yritin saada sellasia tummempia kohtia mut ei oikein vielä onnistunut kun en saanut kaaria tarpeeksi luonnollisen näköisiksi.

Siel oli risteily teemana cabaraa tällä kertaa (viime kerralla oli joku creepy sirkusjuttu), ekana iltana ei jaksettu mennä kahtomaan esitystä mut sit tokana iltana oli pakko raahautua, kun esityksen nimi oli “Midnight Cabaree”.

Kannatti kyl mennä, show oli aika mahtis, cabareeta tuttujen biisien mm. Lady Gagan ja Madonnan tahtiin, ja oma suosikkini oli ehdottomasti shown drag artist-tähti. Jokaisen pitäisi joskus elämässään nähä drag artistin vetävän Pokerfacea Lady Gaga lookissa! Tosin ylläoleva kuva on siitä Madonna osiosta, en ehtinä napata kuvia Pokerfacesta, siis sellasia johon ei ois joku lärvieinari tullu linssiluteilee. Nimimerkillä. 10 kuvaa joissa on tarkka ohikulkijan profiili keskellä ruutua.

]]> http://stfeenix.wordpress.com/2011/08/07/helsinki-tukholma-helsinki/feed/ 3 Mirva risteily_6 risteily_3 risteily_13 risteily_17 risteily_16 risteily_1 Lärvijantteri PRKL!!